Saturday 29 January 2011

Parlamentu Nasional Aprova Ona OJE 2011 Total US$1, 306,018,000 Fretilin Duun Xanana Halo Golpe ba OJE.

Tempo Semanal-Dili, 28.01.2011

Dezde loron 13/01-28/01 uma fukun povu Timor Leste sai fatin ba litik malu entre membru parlamentares ho governu. Diskusaun sira ne'e too ona rohan iha loron Sexta feira (28/01) iha ne'ebe plenaria PN konsege halo aprovasaun final no global ba Orsamentu Jeral do Estadu 2011 ho montante liu bilaun ida dolar amerikanu ho votus afavor 42, kontra 21 no Absentasaun 1.

Maske nune'e d urante de diskusaun OJE 2011 mosu diskusaun manas maibe iha mos lala'ok extra ordinaria balun ne'ebe diferente husi diskusaun ba OJE ba tinan sira iha kotuk. Tempo Semanal nota katak pelumenus iha diskusaun orsamentu maka aloka ba parte Judisiariu ho KAK hetan votasaun afavor ho anonimidade la iha ida maka kontra.

Dinamika debate no votasaun ne'e mos mosu iha votasaun ba proposta ne'ebe hato'o husi bankada opozisaun. Dala barak deputadu AMP mos vota apoiu ba opozisaun ninia proposta no Opozisaun mos vota afavor ka menus liu ba absteinsaun hanesan mosu iha aprovasaun orsamentu ba Ministeiru Defeza no seguransa opozisaun balun vota afavor no seluk abstein no la iha ida mak kontra.

Durante haksesuk espesialidade OJE, iha Sexta feira semana kotuk, Fernando Lasama de Araujo, prezidenti parlamentu Nasional hahi dehan, "hein katak kolaborasaun husi OMP/FRETILIN nafatin to'o fim, votasaun global final ba OJE2011, hanesan debate to'o agora."

Maibe menus loron ida de'it Parlamentu Nasional atu aprova Global Orsamentu Jeral do Estadu ba tinan 2011, bankada AMP halo proposta aditamentus surpreza ida ba OJE 2011 hodi halo bankada opozisaun hakfodak.

Iha loron kinta Feira deputadu baluin husi bankada CNRT, PSD, PD no partidu seluk ne'ebe involve aan iha Aliansa Maioria Parlamentar hatoo proposta ho montante US$ 282,000,000.00, nune'e orsamentu jeral tinan ne'e haksoit ba US$1, 306,018,000 (Dollar Amerikanu bilaun ida, juta atus tolu neen, kotu sanolu resin walu).

Deputadu Fretilin hato'o sira nia dúvida katak proposta apresenta tiha ona ho orientasaun husi Primeiru-ministru Xanana ninian, hodi autoriza dólares 282 miloens ba dotasaun fundu infraestrutura nian liu-liu enerjia elétrika.

"Efeitu mak OGE iha loron ida liu-ba husi milloens de dólares 985 ba 1.26 mil milloens, ka bele dehan, verifika ba aumentu ida husi pursentu 28 kona-ba posta inisiál, liu tiha tarjetu husi pusentu tolu ba rendimentu sustentável nian estimadu, estabelese tiha ona iha Lei Fundu Petrolíferu", dehan José Teixeira.

Deputadu ne'e dehan katak ho ida ne'e hatudu momos Govenu nia falta ba kapasidade planeamentu.

"Ami la iha duvida barak ne´e mak golpe ba teatro" husi Primeiru-ministru nó la aprezenta ho loloos ba justifikasaun nune´e Orsamentu ne´e liu limite husi posentu tolu, hanesan Lei ne´ebé determina", dehan Texeira ba jornalista iha PN.

Pedro da Costa husi bankada CNRT hanesan proponentes ba proposta nunmeru 43 dehan, ”importante duni tau osan hodi sosa jeradoures foun, atu nune elektrecidade bele lakan iha parte kosta norte”.

Dezde 2007 Governu AMP salin osan barak ona ba sosa Jeradoures ba EDTL inklui distritu maibe Ami Mate piska-piska nafatin tan ba jeradores ne'ebe sosa husi kompania maka indika husi Governu ne'e barak maka uzadus no ninia kesin maka pinta foun deit.

"Ha'u hein katak Governu sei kontrola didi'ak kualidade tan ba se la'e ita bele tau osan boot ba sosa tan fali besi tua mai iha Timor hanesan osan ne'ebe aloka iha tinan kotuk liu ba. Jeradores sira ne'e aat hotu ona," dehan funsionariu EDTL ida iha central eletrisidade Komoro Dili (28/01). (TS)

1 comment:

Anonymous said...

diak liu ona osanmentu aprova ne maijumenus uja diak ba nacaon timor nia futuru,laos uja hodi halo planu deit mais la implementa e depois maka foti osan ne ba nia nesecidade rasik ne atu ha mate povu timor maka ne,,ema hotu hatene katak ita forma nacaon tengue ser ba tusan maibe ho tusan oinsa lae mau alin sira ...laos tusan tamba corupcaon ne e mos laos tusan atu tamba loke projectu maibe nia rejultado la kualidae ,hanesan manan tendre laok projetu la hun la dikin osan mohu ona.tau matan ba ita nia rai kikooane maluk sira..adeustimor.